Meillä on liputuspäivä joka päivä. Leikkimökillä ainakin. Kesän Ahvenanmaan reissu jälleen kerran laitto mut miettimään minkä ihmeen takia Manner-Suomessa ei pidetä lippuja esillä samalla tavalla kuin monessa muussa maassa? Onko tuo kangaspala edelleen NIIN pyhä ja arvokas, ettei sitä saa ottaa esille kuin spesiaalipäivinä? Eikös se olis isompi ja hienompi juttu jos sen annettais näkyä aina?! Nuo kaksi isoa mäntyä kasvavat aivan meidän asunnon vieressä. Ylimääräistä sydämen tykytystä nuo kuluneiden viikkojen ukkosilmat ovat aiheuttaneet, kun saa pelätä tuleeko kohta havuja sisälle!
Meiän "master bedroomia" en oo tainnu Huitsin Nevadassa vielä koskaan ennen esitelläkään, muistaakseni. Pohdinnat helmalakanasta olivat käynnissä joku aika sitten ja tällaseen ratkasuun päädyin. Pellavainen ois ollu ihanampi, mutta myös kalliimpi. Ehkä sit joskus sellanen...Ikean untuvatäkkiin päiväpeittona oon kyllä tykästyny ja talven pakkasilla se voi olla vielä kivempi ku nyt. Tapettia on tuolla päätyseinällä ja se on Sandbergin mallistosta. Jos NYT saisin remontoida kaiken uudestaan, olisi koko huone varmasti aika paljon valkoisempi, mutta näillä mennään nyt.
Viime päivät on kuluneet pohtiessa suuria juttuja. Palatako jo työelämään? Saanko töitä? Raaskinko laittaa tytöt, varsinkin pienemmän hoitoon? Mistä saadaan hyvä hoitopaikka?Ei vaan jaksais tätä ikuista pennin venyttämistä ja tilin saldon kauhistelua joka viikko. Mutta sit taas...nuo pienet varpaat ja sormet ei oo kovin kauaa enää noin pienet. Ja tämä arjen lähes täysi aikatauluttomuus ja kiireettömyys ei enää näiden vuosien jälkeen palaa.
Lähipiirissä viime aikoina tapahtunut vakava sairastuminen ja siitä seuranneet leikkaukset ja hoidot ovat myös saaneet miettimään tämän elämän perimmäisiä kysymyksiä. Miksi stressaisin näillä pikku jutuilla, kun olis niin paljon tärkeämpää nauttia jokaisesta hetkestä terveenä?! Ja mulla on OIKEESTI kaikki asiat niin hyvin. Koti, mies, ihanat lapset. Materia on sivuseikka.
(Sanoo blogisti joka just esitteli makkariaan ja ihquja sisustusratkaisujaan...). Mutta kyllä te tajuatte pointin? ;)
Pointit ymmärretty - toivotaan pikaista paranemista sairastuneelle! Juuri tuollaiset jutut herättelee ja saa laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen..
VastaaPoistaJa juu, materia on sivuseikka mutta juurikin sen vuoksi blogit on mukavia kun voi unohtaa hetkeksi normielämän ja uppoutua toisenlaiseen maailmaan - bongailla kaikkia ihanuuksia jne.
Ja minäpä juuri bongasin teillä kivan makkarin! Yllättäen tykkään erityisesti tuosta päiväpeitosta - meillä on samanlainen ;)
Juurikin näin. Kiitos kun ymmärsit. ;)
VastaaPoistaKiitos reseptistä:)
VastaaPoistaLuulen että ymärrän mitä sinä meinaat (point taken:))
Haluasin myös semonen Suomilippu!
(anteeksi, en kirjoitaa niin hyvä suomeksi;))
Halein Jenny
Var så god! Du skriver jätte bra finska!
VastaaPoistaHa en härlig vecka!
-Hanna-
Tulin vierailemaan tänne. :) Oikein kiva blogi sinulla.
VastaaPoistaJa ymmärrän hyvin nuo mietteet töihin paluusta; itse olin samassa tilanteessa vuosi sitten. Työelämään palaaminen ja muut siihen liittyvät ajatukset saivat aikaan paljon muitakin ajatuksia ja sitä myötä varmistui paluu takaisin lapsuuden kotikaupunkiin.
Kiva kun kävit ja tervetuloa uudestaan suvi m! ;)
VastaaPoistaTöihin paluu alkaa epäilyttävästi näyttää lähestyvän...tai ainakin tuntuu siltä, että kokoajan on JUST mulle tarkotettuja töitä tarjolla. Mutta mietin vielä hetken...haluaisin silti niin kovasti olla myös vielä lasten kanssa kotona!
Kotikaupunkiinkin olisi ihana palata, mutta se on ehtinyt muuttua vajaassa 10:ssä vuodessa niin paljon, etten tiedä osaisinko siellä enää elää. Ja miehen työt on täällä...jne.jne. Mutta never say never. ;)))