Teholauantai

Ilmeisen selvää on, että käyn Blogspotissa nykyään liian harvoin - eihän tätä pieni ihminen osaa enää käyttää! Ulkoasu on mennyt uusiksi, mutta sainpas kuvia lisättyä. 

Päivä oli tänään pilvinen, mutta onneksi koneelta löytyy aurinkoisempien päivien otoksia. Meillä on vietetty tänään tehopäivää. Kävin aamulenkillä ennen yhdeksää. Puukaupassa käytiin koko perheen voimin tutkailemassa terassilautoja (takapihan terassi pitäisi uudistaa) ja rautakaupasta lähti mukaan taloyhtiölle uusi ruohonleikkuri ja trimmeri. 

Myös 3-vuotiaamme on ollut tänään tehokas. Piirsi molemmat kätensä ja käsivartensa sinisellä ja punaisella tussilla täyteen "kauniita" viivoja, jotka eivät irroneet edes kynsilakanpoistoaineella. Parasta kaikessa oli se, että tämän tapahtuessa oli aikaa naapurin synttäreille lähtöön vajaa tunti. Nämä ovat niitä hetkiä joiden tapahtuessa melkein itkettää, mutta jälkeenpäin on naurussa pidättelemistä. :)

Tehokkaasti saimme myös miehen kanssa myös kesälomareissumme varattua. Heinäkuussa tämä poppoo suuntaa Ruotsiin: Kolmårdeniin ja Astrid Lidgrenin maahan!

Kevään korvalla

Blogi ei enää tunnu kovin tärkeältä. Elämässä on tämän talven aikana tapahtunut muutoksia. Sain tammikuussa epilepsia-diagnoosin Loppiaisena saamieni kahden tajuttomuuskouristuskohtauksen takia. Lääkitys aloitettiin kaksi kuukautta diagnoosin saamisen jälkeen.

Esikoiselle äidin sairastaminen tuntuu olevan perheessä kaikkein raskainta. Valvomista, pelkoja ja itkua. Vanhemmilla tuntuu loppuvan välineet asian käsittelyssä. Toivon että neuvolan kautta saamme riittävän avun.

Tänä aamuna maa oli valkoinen, vaikka kevättä on jo ilmassa. Onneksi ollaan menossa kohti kesää. Se antaa aina toivoa paremmasta. Tunnelmat eivät ole niin synkät kuin tekstini perusteella voisi ajatella. Olen sinut sairauteni kanssa. Tietysti se laittaa punnitsemaan taas asioita ja elämää eri kantilta kuin ennen.